Huoltoajot biokaasulla

Koas vaihtoi huoltoajoihin käytettävän pakettiauton ympäristöystävälliseen biokaasuautoon. Kesästä lähtien biokaasua tuotetaan Mustankorkean biokaasulaitoksella keskisuomalaisten biojätteistä eli ruuantähteistä sekä jätevedenpuhdistamon lietteestä.  

Koasin korjausmies Matti Haapala tekee työajonsa nykyisin biokaasuautolla, sillä Koas osti pari kuukautta sitten biokaasusäiliöin varustetun Volkswagen Caddyn. Toimitusjohtaja Matti Tanskanen perustelee hankintaa ympäristösyillä.
- Pystymme pienentämään hiilijalanjälkeämme, kun hoidamme kuljetukset käyttämällä omista jätteistämme tehtyä polttoainetta.

Ajokilometrejä on kertynyt huhtikuun alkuun mennessä 650. Haapala on käynyt tankkaamassa autoa Leppäveden asemalla kaksi kertaa. Yhdellä tankkaamisella voi ajaa noin 400 kilometriä.
Eroja perinteiseen diesel- tai bensa-autoon Haapala ei ole paljoakaan löytänyt.
- Liikennevaloissa auto miettii vähän pidempään, ja vetokoukkua ei autoon voi laittaa, mutta muuten auto on samanlainen kuin bensa- tai diesel-auto. Huippunopeuskin on 174 kilometriä tunnissa.
Kaasusäiliöt on sijoitettu pakettiauton keskelle alustaan. Kojelaudasta löytyy kaasumittari.
Autossa on myös bensatankki siltä varalta, että biokaasua ei ole lähellä saatavilla.

Keski-Suomeen on tulossa kesällä uusia kaasuasemia, muun muassa Mustankorkean jäte- ja kierrätyskeskukseen ja Kanavuoreen.
Mustankorkealla aloittaa kesällä biokaasuntuotantolaitos, joten keskisuomalaisille autoilijoille biopolttoainetta riittää. Tähän asti paikallisissa kaasuautoissa on käytetty lähinnä Kalmarin maatilalla eläinten lannasta ja muista raaka-aineista tuotettua biokaasua.

Keski-Suomessa on noin sata biokaasuautoa. Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Outi Pakarisen mukaan valtaosa on yksityisten käytössä. Hän ajaa itsekin biokaasuautolla. Suomessa biokaasua hyödyntävia ajoneuvoja on kaksi tuhatta, Ruotsissa 50 000 ja koko maailmassa lähes 20 miljoonaa Biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Jalostettu metaani on hajutonta ja se jaellaan useimmiten paineistettuna. 

Biokaasua tuotetaan ihmisten keräämästä biojätteestä sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteestä ja lannasta. Kaasu tuotetaan biokaasureaktoreissa, joissa mikrobit hajottavat eloperäistä ainetta hapettomassa tilassa. Biokaasun etuna öljypohjaisiin polttoaineisiin on se, ettei biokaasusta synny hengitystä haittaavia hiukkaspäästöjä eikä biokaasun käyttö kasvata hiilidioksipäästöjen määrää. 
- Koska polttoaine on tuotettu jätteestä, sen polttaminen ei lisää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, Pakarinen selvittää.
Pakarisen mukaan biokaasun käytön hyvä puoli on myös se, että rahat jäävät alueelle eivätkä mene öljy-yhtiöille.

Liikennebiokaasu on noin 40 prosenttia halvempaa kuin bensa ja neljänneksen halvempaa kuin diesel. Autot ovat suunnilleen samanhintaisia, jotkut jopa edullisempia kuin perinteiset bensa- tai diesel-autot.
Biokaasusta maksetaan käyttövoimaveroa. Sen sijaan ajoneuvoveron perusvero on kaasumalleilla alhaisempi kuin bensiinimalleilla kaasun hiilidioksipäästöjen vähäisyyden vuoksi. 

 Ajoneuvoverossa biokaasua kohdellaan tosin maakaasun päästöjen mukaisesti, mikä on Pakarisen mielestä väärin ja pitäisi muuttaa, sillä biokaasu on maakaasua ekologisempi vaihtoehto.
- Hallituksella on suuret tavoitteet. Biokaasuautojen määrää halutaan nostaa 50 000:een vuoteen 2030 mennessä, Pakarinen toteaa.

Volkswagen Caddyssa on kaksi polttoainemittaria:
toinen biokaasulle, toinen bensalle. Bensa on 
varapolttoaineena siltä varalta, että biokaasua 
ei ole saatavilla lähellä.