Ihana pieni koti Ratapihalla


Hilda Lundstedtin jääkaapin ovessa lukee: ”Ihana pieni koti.”
Kirjainmagneetit ovat hänen paimiolaisten ystäviensä lähtölahja kahden vuoden takaa, jolloin hän muutti Jyväskylään suomea opiskelemaan.
Samaan ”selviytymispakettiin” kuului myös huoneen pöydältä löytyvä ystäväporukan kuva sekä toivotus: ”Älä unohda meitä.”
- Enkä ole unohtanut, sanoo Hilda.

Mutta: Hän on myös kotiutunut uuteen kotikaupunkiinsa hyvin. Siitä olkoon osoituksena vaikkapa venähtänyt jalkaterä. Nimittäin ainejärjestö Sanen liikunta- ja yritysyhteistyövastaavalle sattui itselleen pieni tapaturma järjestämässään trampoliinitempauksessa. Järjestöharrastusten lisäksi Hilda pelaa lentopalloa (mustat urheilukassit lattialla), lukee (kirjapino yöpöydällä) ja opettelee soittamaan kitaraa (kaverin kitara nojaa seinään).
- Varsinainen instrumenttini on poikkihuilu, mutta olen aina halunnut soittaa myös kitaraa, hän selventää.

Harmaalla päällystetyn sängynpäädyn hän hankki, koska lukuvalolle piti saada kiinnityspaikka. Harmaa toistuu muuallakin Ratapihan neljännen kerroksen huoneessa rouheina ja sileinä tekstuureina. Sisustusmakua voisi kuvata elegantiksi ja varmaksi.

- Pidän siitä, että ympärillä on kaunista ja siistiä. Harmaa on hyvä väri, koska sen kanssa sopivat muut värit.
Huoneen väripilkkuina ovat lahjaksi saatu blenderi, edellisen asukkaan yrttikuvat keittiön kaapeissa sekä Hildan pikkusiskon virkkaamat puput.
Omatekemä vesiväripiirros löytyy sängyn yläpuolelta.
- Ajattelin tehdä siihen taidekuvasarjan. Katselen nyt tätä ensimmäistä, miltä se alkaa näyttää.
Tulevalla suomen maikalla on lähiviikkoina jännittävät paikat, sillä harjoittelujakso Normaalikoulun lukiossa alkaa. Senpä takia pöydällä on suomen kielen oppikirjoja. 

KOASSI-lehti

Valitse julkaisun artikkeli liu'uttamalla painiketta.