Asukastoiminnasta ja viestinnästä

Millä kriteereillä voidaan mitata, että asukastoiminta on onnistunutta? Onko se sitä silloin, kun kaikille kohteille on nimetty asukastoimikunta? Tai silloin, kun asukastoimikunnat käyttävät koko vuosittaisen määrärahansa? Tai, kun toimikunnat ovat niin itseohjautuvia, että toimistohenkilökunnan ei juuri tarvitse käyttää aikaansa asukastoiminta-asioihin?

 

Asukastoiminnan yhtenä tavoitteena on yhteisöllisyyden luominen paitsi yksittäisessä kohteessa, myös kaikkien koaslaisten kesken. Yhteishenkeä tarvitaan asukkaiden ja vuokranantajankin välillä. Keinotekoinen vastakkainasettelu on turhaa, eikä sillä saavuteta hyödyllisiä tuloksia, kuten harkitulla yhteistyöllä. Sanoisin, että hyvin menee, mikäli asukkaat kokevat asuinympäristönsä viihtyisäksi ja vuoropuhelu asukastoimikunnan ja toimistohenkilökunnan välillä tapahtuu hyvässä hengessä. Asukastoiminta on mallillaan silloin, kun toimikunta tietää, mitä omassa kohteessa on tapahtumassa, ja keneen ottaa yhteyttä missäkin tilanteessa. Ihannetapauksessa asukastoiminnassa löytyy hyvä tasapaino pakollisen byrokratian ja luovan vapauden kesken, ja toiminta on riittävän läpinäkyvää sekä Koasille että asukkaille päin.

 

Onnistuneella kommunikaatiolla on ratkaiseva merkitys mielekkään vuorovaikutussuhteen rakentumisessa. Selkeä ja johdonmukainen viestintä erityisesti henkilöstöltä ja toimikunnilta asukkaille päin tukee yhteishengen ja luottamuksen muodostumista. Joskus onnistuminen on todella pienestä kiinni. Kiireinen äänensävy voi tehdä muuten neutraalista viestistä ikävästi töksähtävän, tai kieltosanoja vilisevä ohje saada vastaanottajan haluttomaksi toimimaan toivotulla tavalla. Vähättely ja se, jos ei kuunnella mitä toinen sanoo, ruokkii aggressiota. Omaan kotiin liittyvissä asioissa on monella tunteet pinnassa. Siinä ovat joskus koetuksella keskustelun kaikkien osapuolten viestintäkyvyt.

 

Koasille kirjoitettiin viime vuonna ensimmäinen virallinen viestintästrategia. Myös asukastoimikunnilla ja AsuValla on oma roolinsa ja tehtävänsä säätiön viestinnässä. Toimikunta on lähin taho, johon asukkaat voivat ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Usein se on myös KOASilta tulevan tiedon välittäjä ja asukkaiden äänitorvi säätiölle päin. Asukkaiden tuleekin saada helposti ja vaivattomasti yhteys asukastoimikuntiin ja Koasiin aina, kun se on tarpeen. Toimiston asiakasviestinnässä erityishuomiota kannattaa kohdistaa henkilötason viestintään – matalan kynnyksen kommunikaatioon – sekä viestinnän sävyyn. Tuleville asukkaille suunnatun markkinoinnin lisäksi pitää aina muistaa palvella myös nykyisiä koaslaisia parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Nyt on meneillään Koasin juhlavuosi. Säätiö on tiukasti keski-ikäinen täyttäessään 40, mutta toimintatapojen ei tarvitse fakkiutua. On hienoa, että Koas panostaa aktiivisesti tiedotuksen ja viestinnän parantamiseen. Hymyillään, kun tavataan. ;)

 

 

Blogi

Valitse julkaisun artikkeli liu'uttamalla painiketta.